Ensimmäinen pieleen mennyt juttu minkä huomasin oli se, ettei kaupan punainen elintarvikeväri värjännyt taikinaa punaiseksi, vaan taikina oli lopulta marjapuuron väristä.
Toinen katastrofi iski paistovaiheessa, kun 40 minuutin kohdalla kakussa oli kaunis kuori, mutta kakku hölskyi vielä, ja sisällä oli edelleen lähestulkoon huoneenlämpöistä taikinaa. 50 minuutin kohdalla sama tilanne. Kakun pinta ja reunat lopulta paloi kun kakku oli lopulta sisältä kypsä. Veikkaan että vanha hella vetelee viimeisiään että näin pääsi käymään, koska tällaista ei oo ikinä aiemmin tapahtunut.
Päätin kuitenkin olla lannistumatta, ja leikkasin palaneen pinnan sekä reunat pois. Kuorrute onneksi onnistui ilman kommelluksia. Kuten jo esittelytekstissä kerroin, en osaa tehdä kakuista kauniita tai sileitä.
Vähän rujosta ulkonäöstä ja kommelluksista huolimatta kakku oli aivan ihanaa. Itse kakku oli nimensä mukaisesti samettia suussa.
Mulle tässä kakussa oli ihan uutta se, että kakun kohottamiseen käytettiin ruokasoodaa ja viinietikkaa, jotka sekoitettiin keskenään kuohuvaksi vaahdoksi, jonka jälkeen se sekoitettiin taikinaan. Viinietikasta tuli kakkuun jännä maku, joka toi mieleen jonkun mummon tekemän maustekakun. En keksi sille muuta syytä ku tää viinietikka.
Reseptinä käytin Gloria-lehden ohjetta, joka löytyy täältä.
-Mira-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti